Metsäkansan Tarinat

Tässä editoimattomassa muodossa vuoden 2024 Sääksmäki-lehden juttu: " Aikalaiset muistavat metsäkansalaisen   Juho Emil Virtasen pienikokoisena, voimakkaana aatteen miehenä. Virtanen ajoi oman ammattkuntansa asioita, oli mukana nuorisoseuratoiminnassa sekä hankkimassa omaa kirkkoa paikkakunnalle. 1920-luvulla Juho Emil Virtanen oli myös mukana Sääksmäen kunnallispolitiikassa maalaisliiton ja edistyspuolueen riveissä. RÄÄTÄLIEN PUOLESTAPUHUJA Juho Emili Virtasen alkuperäinen nimi oli Johan Emil Andersson. Hänen vanhempansa Iisakki (Isaak) Andersson Virtanen ja äiti Vilhelmina Gustafsdottir (o.s. Lindberg) olivat vaatimattomissa oloissa eläneitä maatyöläisiä Metsäkansan Ylenjoen kylässä. Ylenjoki oli Metsäkansan seitsemästä kylästä suurimpia Mudin kylän ohella. Juho Emil Virtasen molemmista vanhemmista aika jätti jo ennen kuin poika saavutti kymmenen vuoden iän. Täysorpo poika joutui Rantoolle räätäli Löfordille. Täällä hän oli 16-vuotiaaksi asti ja pääsi räätälintyön alkuun....

Julkaistu vuoden 2024 kyläyhdistyksen Mettis-lehdessä: Metsäkansan historiaan liittyy monia mielenkiintoisia nimiä kuten Luukurkku, Pukinpoika, matkasihteeri Siren, torikokousten räyhääjä rouva Kemppi jne. Näitä kaikkia yhdistää kuitenkin ennen muuta paikka eli Metsäkansan kylän keskeisellä alueella sijaitseva ns. Mudinojan laakso ja Mudin töyräs. Se on vanhinta ja keskeistä osaa Metsäkansan kylää. Mudinojan laaksossa virtaa nimensä mukaisesti Mudinoja, jonka latvajärvenä on noin hehtaarin suuruinen Niittystenjärvi. Mudinoja laskee osittain kuivattuun Ylenjärveen ja siitä edelleen Ylenjokea myöten Liponselälle. Vedenpinta Ylenjärven-Niitystenjärven välillä on ollut aikaisemmin paljon   nykyistä korkeammalla. Mudinojan laaksossa on ollut laajempi järviallas, jonka kynnys on ollut Ylenjärven länsipuolella. Akateemikko Martti Rapolan mukaan nämä vesistöalueet soveltuivat aikoinaan yhdistäviksi kulkuteiksi. Mudinojan laaksossa tiedetään sijainneen jo kivikaudella pienempiä asutusry...

Metsäkansan kirkon peruskiven laskemistilaisuus pidettiin 24.07. 1938. Kirkko luovutettiin vuorineuvos Aaltoselle 27.01.1939, joka puolestaan luovutti sen Metsäkansan Rukoushuoneyhdistykselle. Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin 12.03.1939, jolloin Metsäkansan kirkossa myös kastettiin ensimmäinen lapsi rovasti Juho   Walfrid Vallinheimon toimesta. Vallinheimo puhui kasteen symbolisesta merkityksestä upouudessa Metsäkansan kirkossa. Juhannuksena 1939 kirkko vihittiin käyttöönsä. Tähän vaikutti osaltaan myös se, että vuorineuvos Aaltosen lahjoittamat urut valmistuivat vasta toukokuussa 1939.     Metsäkansan kirkon yhteyteen ei alun perin suunniteltu hautausmaata. Kirkon valmistuttua kuitenkin räätäli Juho Emil Virtanen alkoi puuhata omaa hautausmaata Metsäkansaan.   Rukoushuoneyhdistyksen kokouksessa Juho Emil Virtanen esitti, että paikkakuntalaiset toivovat Metsäkansan kirkon välittömään läheisyyteen kiireellisesti yleistä hautausmaata. Oli selvää, että käynnissä ol...