Vastavalmistuneen kirkon viereen toivottiin kiireellisesti hautausmaata.

Metsäkansan kirkon peruskiven laskemistilaisuus pidettiin 24.07. 1938. Kirkko luovutettiin vuorineuvos Aaltoselle 27.01.1939, joka puolestaan luovutti sen Metsäkansan Rukoushuoneyhdistykselle. Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin 12.03.1939, jolloin Metsäkansan kirkossa myös kastettiin ensimmäinen lapsi rovasti Juho  Walfrid Vallinheimon toimesta. Vallinheimo puhui kasteen symbolisesta merkityksestä upouudessa Metsäkansan kirkossa. Juhannuksena 1939 kirkko vihittiin käyttöönsä. Tähän vaikutti osaltaan myös se, että vuorineuvos Aaltosen lahjoittamat urut valmistuivat vasta toukokuussa 1939. 
 
Metsäkansan kirkon yhteyteen ei alun perin suunniteltu hautausmaata. Kirkon valmistuttua kuitenkin räätäli Juho Emil Virtanen alkoi puuhata omaa hautausmaata Metsäkansaan.
 
Rukoushuoneyhdistyksen kokouksessa Juho Emil Virtanen esitti, että paikkakuntalaiset toivovat Metsäkansan kirkon välittömään läheisyyteen kiireellisesti yleistä hautausmaata. Oli selvää, että käynnissä ollut talvisota aiheuttaa sen, että tullaan tarvitsemaan sankarihauta niille sankareille, jotka maanpuolustuksessa kaatuvat Pohjois-Sääksmäen alueelta. Hanke eteni rivakasti ja ensimmäinen sankarihautaus suoritettiin jo 28.01.1940.
 
Sankarihautaan laskettiin talvisodan uhreina kaikkiaan viisi vainajaa. Heitä säilytettiin ennen siunaustilaisuutta Poukkalantien varrella sijainneessa aitassa, jota kutsuttiin meijeriksi. Meijerin peruskiviä on vieläkin löydettävissä. Kyläläiset pitivät tämän jälkeen aittaa (tai meijeriä) varsinkin pimeällä hiukan pelottavana paikkana. 
 
Jatkosodan aikana kotikylään palautui kuusi sankarivainajaa.  
 

Kun marraskuussa 1944 suojeluskunnat ja lottajärjestö määrättiin lopetettaviksi, lottien Metsäkansan osasto lahjoitti kertyneet varat ja irtaimiston Metsäkansan Rukoushuoneyhdistykselle nimenomaisesti hautausmaan kunnossapitoa varten.

Toisena helluntaipäivänä, joka oli maanantai 20.5.1956 paljastettiin Metsäkansan sankarihautausmaan sankaripatsas. Samassa yhteydessä suoritettiin kahdennentoista kentälle jääneen sankarivainajan (Eero Lintuniemi) ruumiinsiunaus sekä paljastettiin myös Karjalaan jääneiden muistomerkki.
 
 
Sankaripatsaan (”Hyvästijättö”) on suunnitellut Aukusti Veuro. Hänen luonnostensa perusteella sen graniittiin toteuttivat Jaakko Veuro ja Matti Aaltonen.
 
Jouluaaton kunniavartioita järjestetään Suomessa sankarivainajien muistolle ja veteraanien kunniaksi. Perinteen mukaan Metsäkansan sankarihaudalla on kunniavartio oman kylän reserviläisten toimesta. Osallistujille tämä on tunnelmallinen hetki. Hiljaiset kummut kertovat siitä, kuinka kalliilla hinnalla on isänmaan vapaus lunastettu.
 

 
 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Alaston Aatami tullasi maitoa

Pieni Suuri Mies - J.E. Virtanen