Metsäkansan Tarinat

Julkaistu vuoden 2024 kyläyhdistyksen Mettis-lehdessä: Metsäkansan historiaan liittyy monia mielenkiintoisia nimiä kuten Luukurkku, Pukinpoika, matkasihteeri Siren, torikokousten räyhääjä rouva Kemppi jne. Näitä kaikkia yhdistää kuitenkin ennen muuta paikka eli Metsäkansan kylän keskeisellä alueella sijaitseva ns. Mudinojan laakso ja Mudin töyräs. Se on vanhinta ja keskeistä osaa Metsäkansan kylää. Mudinojan laaksossa virtaa nimensä mukaisesti Mudinoja, jonka latvajärvenä on noin hehtaarin suuruinen Niittystenjärvi. Mudinoja laskee osittain kuivattuun Ylenjärveen ja siitä edelleen Ylenjokea myöten Liponselälle. Vedenpinta Ylenjärven-Niitystenjärven välillä on ollut aikaisemmin paljon   nykyistä korkeammalla. Mudinojan laaksossa on ollut laajempi järviallas, jonka kynnys on ollut Ylenjärven länsipuolella. Akateemikko Martti Rapolan mukaan nämä vesistöalueet soveltuivat aikoinaan yhdistäviksi kulkuteiksi. Mudinojan laaksossa tiedetään sijainneen jo kivikaudella pienempiä asutusry...

Metsäkansan kirkon peruskiven laskemistilaisuus pidettiin 24.07. 1938. Kirkko luovutettiin vuorineuvos Aaltoselle 27.01.1939, joka puolestaan luovutti sen Metsäkansan Rukoushuoneyhdistykselle. Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin 12.03.1939, jolloin Metsäkansan kirkossa myös kastettiin ensimmäinen lapsi rovasti Juho   Walfrid Vallinheimon toimesta. Vallinheimo puhui kasteen symbolisesta merkityksestä upouudessa Metsäkansan kirkossa. Juhannuksena 1939 kirkko vihittiin käyttöönsä. Tähän vaikutti osaltaan myös se, että vuorineuvos Aaltosen lahjoittamat urut valmistuivat vasta toukokuussa 1939.     Metsäkansan kirkon yhteyteen ei alun perin suunniteltu hautausmaata. Kirkon valmistuttua kuitenkin räätäli Juho Emil Virtanen alkoi puuhata omaa hautausmaata Metsäkansaan.   Rukoushuoneyhdistyksen kokouksessa Juho Emil Virtanen esitti, että paikkakuntalaiset toivovat Metsäkansan kirkon välittömään läheisyyteen kiireellisesti yleistä hautausmaata. Oli selvää, että käynnissä ol...

 Julkaistu Metsäkansan kylälehdessä 2023: Liikenneolosuhteet Pohjois-Sääksmäeksi kutsutaan verrattain suurta kulmakuntaa, joka käsittää Rantoon, Metsäkansan ja Kärjenniemen kyläkunnat takamaineen. Kautta aikain on ollut liikenteellisesti suuri rasitus päästä Metsäkansasta Sääksmäen kirkolle, jonne maanteitsekin kertyy matkaa lähemmäs kolme peninkulmaa (n. 30 kilometriä). Vanajavesi on lisäksi jakanut Sääksmäen vanhan pitäjän kolmeen osaan ja paikalliset tieolotkin olivat hankalat aina 1950-luvulle asti, jolloin vasta kulkuyhteyksiä alettiin huomattavasti parantaa. Konhon kartanolta kulki tie Metsäkansaan ja siitä edelleen Nikkarinhankoon, jossa se yhtyi Lempäälä-Valkeakoski maantiehen. Matkaa Metsäkansasta Kärjenniemeen tuli noin seitsemän kilometriä. Tästä oli vielä 4-5 kilometrin matka Vedentaa, missä sijaitsi lähin laivalaituri. Myös Taloilasta lähti huonokuntoinen, lähinnä kärrytie, Vedentaan kautta Liuttulaan.   Tie oli varsinkin rospuuttoaikoina täysin käyttökelv...